Joulusatu

Chesterin Lumoava Autoseikkailu
Joulusatu osa 1/4

Kauan sitten, pikkuisella kylällä Amerikan sydämessä, oli yksinäinen Chevy-auto nimeltä Chester. Chester oli vanha, mutta komea auto, joka oli elänyt jo monet vuodet autotallin uumenissa vailla päivänvaloa ja ilman seuraa. Hänellä ei ollut ystäviä, jotka olisivat tulleet ihailemaan hänen kauneuttaan, ja päivät kuluivat hitaasti ilman iloa ja seuraa. Chester tiesi naapuriladoissa asustelevan pari muuta kohtalotoveria, mutta se ei lohduttanut häntä kun tiesi heidän kokevan samaa kohtaloa.

Chester ei voinut nähdä omaa kauneuttaan pimeässä ladossa. Hän oli aina myös verrannut itseään muihin autoihin ajatellen olevansa vain ruosteen peittämä romu, vaikka todellisuudessa hänen koristeelliset kurvit, upea väritys, pehmeät penkit ja vankka moottori kertoivat tarinan monista hyvistä vuosista tien päällä kunnes joutui hyljätyksi. Chester vietti päivänsä tuntien, kuinka aika matelee ja yksinäisyys valtaa hänen sydämensä.

Chester seisoi tallissaan, ruosteen peittämillä renkaillaan. Hänen vanhat pyöränsä tuntuivat väsyneiltä, ja ulkokuori oli rapistunut vuosien varrella. Chester muisteli aikoja, jolloin hän oli tuoreen maalin ja kiiltävien kromiosien peitossa, aikoja, jolloin hän oli nähnyt ihmisiä, tuntenut vapauden ja nähnyt kaiken kauneuden ikkunoidensa läpi ja hänet oli otettu ihastellen uutena vastaan joka kylässä, missä ikinä hän vieraili.

Kuluneet vuosikymmenet olivat siis jättäneet jälkensä, mutta Chesterin moottori sykki edelleen voimakkaana. Se oli kuin vanhan auton sydän olisi kieltäytynyt antamasta periksi ajan kulumiselle. Chester katseli itseään ikkunan heijastuksesta ja tunsi syvän kaipuun heräävän sisällään.

"Joskus minä olin kaunis," hän huokaisi hiljaa, muistaen menneisyytensä loiston. "Mitä tapahtui sille nuorekkaalle autolle, joka hurmasi kaikki tiellään?"

Chesterin ajatukset kääntyivät ulkokuoreensa, ja hän näki sen uudessa valossa. Hän alkoi nähdä kauneutta ruosteen läpi, huomaten, kuinka jokainen naarmu ja jälki kertoivat tarinaa hänen matkastaan. Hänen kromiosansa saattoivat olla himmeitä, maali oli kulunut rikki, mutta ne heijastivat vuosien varrella koettuja seikkailuja. Vaikka ulkoasu olikin vanhentunut, Chester tajusi, että kauneus oli enemmän kuin vain ulkokuori. Se on historia, josta hän halusi pitää kiinni ja jota hän rakasti. Se oli tarina, joka kulki syvemmälle. Hän päätti, että jos hän koskaan pääsisi vielä tien päälle ja saisi mahdollisuuden loistaa uudelleen, hän tekisi sen koko sydämellään ja tarinallaan. Hän alkoi uneksia päivästä, jolloin voisi jälleen näyttää maailmalle, että vanhoissa autoissa on olla kauneutta ja voimaa, jotka kestävät ajan hammasta. Mutta näin hän oli tehnyt jo monta kertaa, ja vaipui taas alakuloon.

Eräänä päivänä, kun Chesterin toivo oli jo hiipunut, hän kuuli jotain merkillistä, aivan kuin kaukaisen kellojen kilinän. Hennosti helkkyvän ja kauniin kilkkeen. Chester kulki ikkunalle ja katsoi ulos. Ensin hän pelästyi ja sitten hän hämmästyi, koska kohtasi jotain sellaista, mitä hän ei ollut koskaan aikemmin kohdannut. Tervehdys, Chester!" hän lausui iloisesti ikkunan takaa. "Olen Jingle, hyvän tallimenninkäisen sanansaattaja ja toiveiden toteuttaja. Kuulin, että toivot jotain erityistä tänä jouluna ja tulin nyt täyttämään toiveesi. Chester oli hämmästynyt ja sanaton, mutta myös mietteliäs, sillä toiveen toteuttamiseen tarvittiin jotain, joka Chesterillä oli kadoksissa. Ja niin tarina jatkuu tästä. 

Mutta jotain tärkeää on nyt kadoksissa, jota Chesterin täytyisi antaa ensin Jiglelle? Mikä on kadoksissa? Arvaa Facebookissa. Arvomme kaikkien arvanneiden kesken miehekkäitä Route 66 –tuoksuja.

Alla kuvassa muutamia Chesterin kohtalokavereita.

Palkintoina Route 66 -tuoksuja

Auta Chesteriä löytämään jotain, mitä hänellä on kadoksissa. Arvonta ja osallistuminen arvontaan tapahtuu sivuillamme osoitteessa:  www.facebook.com/originaljenkkiautonayttely.

Arvonnat suoritetaan joulun jälkeen ja tuotteet lähetetään voittajille tammikuussa.

Tutustu tuotteisiin sivuilla: www.x-treme.fi/routemiestentuoksu

Chesterin Lumoava Autoseikkailu

Joulusatu osa 2/4


Eräänä päivänä, kun Chesterin toivo oli jo hiipunut, hän kuuli jotain merkillistä, aivan kuin kaukaisen kellojen kilinän. Hennosti helkkyvän ja kauniin kilkkeen. Chester kulki ikkunalle ja katsoi ulos. Ensin hän pelästyi, ja sitten hän hämmästyi, koska kohtasi jotain sellaista, mitä hän ei ollut koskaan aiemmin kohdannut.

"Tervehdys, Chester!" hän lausui iloisesti ikkunan takaa. "Olen Jingle, hyvän tallimenninkäisen sanansaattaja ja toiveiden toteuttaja. Huomattuani surusi ja kaipauksesi, päätin tulla avuksesi, Chester."

Chesterin sydän pomppi ilosta. Hän ei ollut koskaan kuvitellut, että voisi tavata todellisen haltijattaren, ja vieläpä sellaisen, joka oli valmis auttamaan juuri häntä.

"Mitä voit tehdä autoni puolesta?" Chester kysyi toiveikkaana. Jingle hymyili ja ojensi Chesterille hohtavan taikaesineen, joka hehkui ja välkkyi kirkkaana.

"Tämä taikavoima tulee käyttöösi, kun ensin ojennat minulle… Se sisältää voimaa palauttaa autosi entiseen loistoonsa. Sinun täytyy vain asettaa se autoosi, ja taika tekee työnsä."

Chester oli kauhuissaan, sillä hän oli kadottanut juuri sen, mitä Jingle nyt häneltä toivoi. "Minulla ei ole sitä," Chester sanoi allapäin. "Omistajani on kadottanut sen."

"No sitten sinun täytyy lähteä etsimään sitä," Jingle sanoi. "Täytän sinun renkaasi ilmalla ja avaan tallinovet, jotta pääset matkaan."

Jingle teki niin kuin oli luvannut. Chesterin renkaat täyttyivät kepeästi ilmalla, ja tallinovet aukesivat kuin itsestään. Chester katsoi kiitollisena Jingleä ja aavisti, että tämä matka ei tulisi olemaan aivan tavallinen.

Juuri kun Chester oli aikeissa lähteä matkaan, Chesterin omistajanlapsenlapsi, pikkupoika nimeltä Jake, seisoi tallin kynnyksellä silmät suurina ihastuksesta. Jake oli kuullut tarinoita tästä legendaarisesta autosta, ja hän pohti, onko Chester todella herännyt uudelleen henkiin.

Jake ja Chester ystävystyivät heti. Jake puhdisti pölyn Chesterin pinnalta, ja hyppäsi innoissaan kyytiin. "Olen niin onnellinen, että saan vihdoin istua penkissäsi, Jake sanoi" Chesterin sydän alkoi sykkiä voimakkaammin, kun hän tunsi, että hän on saanut kyytiinsä jotain hyvin arvokasta. Moottorin hieman poksahdellen, Chester ja Jake lähtivät liikkeelle.

Matka vei heidät pikkukylään. Kapeat kujat ja söpöt puutalot toivottivat Chesterin tervetulleeksi. Pääkadulla hän huomasi vanhan tuttavansa, Bertin, joka oli nuoruudessaan ollut paikallisen huoltoaseman omistaja.

Bertin silmät leimahtivat ilosta nähdessään vanhan ystävänsä Chesterin. "Chester, vanha ystäväni! En ole nähnyt sinua vuosiin. Miten voit?" Bert huudahti.

Chester vastasi tyytyväisesti, muristen kertoi hänelle kohdanneensa haltiattaren ja että he Jaken kanssa olivat lähteneet etsimään jotain kadonnutta. Bert lupasi auttaa. Kylän väki oli innoissaan vanhasta autosta, ja pian kaikki halusivat kuulla Chesterin tarinan.

Illan hämärtyessä Chester parkkeerattiin kylän torille, ja ympärille kerääntyi uteliaita kyläläisiä. Eräs vanha rouva, Elsie, muisti vielä, miten Chester oli ollut kylän nuorten suosikki vuosikymmeniä sitten. Hän kertoi tarinoita ajasta, jolloin Chester oli ollut paikallisten poikien ja tyttöjen suosikki kyyti. Chester oli kuljettanut nuorisoa aina auringon nousuun saakka ja päässyt mukaan moneen kokoontumiseen, missä oli muitakin upeita autoja.

Kun ilta eteni, kylän väki päätti järjestää suuren juhlan Chesterin kunniaksi. Tori täyttyi naurusta, tanssista ja hyvästä ruoasta. Chesterin moottori kävi edelleen hieman prutputtaen, mutta hän nautti jokaisesta hetkestä.

Keskellä iloista juhlaa kuului kuitenkin yllättävä pamaus, ja Chesterin moottori sammui. Kyläläiset katsoivat huolestuneina, kun Chesterin konepelti aukesi ja savua nousi ilmaan. Vaikka Chester oli vanha, hän ei ollut valmis antamaan periksi.

Yllättäen paikalle saapui Bertin huoltoauto, hinuri Pasi. "Ei hätää, Chester, minä autan sinut taas kuntoon", sanoi hinuri Pasi ystävällisesti. Hän nosti Chesterin huoltoautonsa lavalle ja vei hänet takaisin huoltoasemalle.

Siellä Bert ja hänen tiiminsä laittoivat Chesterin moottorin kuntoon, vaihtaen osia ja huoltaen moottoria. Lopulta Chester tuli kuntoon ja sitten olikin aika mennä nukkumaan.

Seuraavana päivänä Chester ja Jake kiittivät kylän väkeä unohtumattomasta seikkailusta ja jatkoivat matkaansa. Pikkukylän lämmin vastaanotto ja ystävällinen apu olivat antaneet Chesterille voimaa ja iloa. Heidän matkansa jatkui, sillä he olivat saaneet illalla kuulla, että seuraavassa kylässä järjestetään Jenkkiautonäyttely, johon kaikki muutkin autot ovat menossa. Chester päätti ottaa tapahtuman suunnakseen, josko sieltä löytyisi se, joka hänellä oli kadoksissa. Jatkuu huomenna.

Chesterin Lumoava Autoseikkailu

Joulusatu osa 3/4

Kun Chester ja Jake saapuivat seuraavaan kylään, he huomasivat heti, että ilmassa oli kuin suuren juhlan tuntua, jännitystä ja odotusta. Jenkkiautonäyttely oli täydessä käynnissä, ja kadut olivat täynnä värikkäitä autoja, upeasti pukeutuneita ihmisiä. Autoista kuului musiikin pauhua ja moottorien murinaa. Chester kompasteli edetessään, niin hämmästynyt hän oli kaikesta näkemästään.

Chesterin silmät loistivat innosta, kun hän näki harrasteparkin, jossa oli erilaisia autoja rivi rivin perään. Yksi auto erityisesti kiinnitti hänen huomionsa. Se oli vanha, mutta täynnä luonnetta. Sen nimi oli "Pete's Pride" ja siinä oli silmät, jotka vilkkuivat iloisesti. Chester päätti ottaa osaa näyttelyyn ja ajoi ylpeänä Pete's Priden viereen. Ystävällinen omistaja, vanhempi herra nimeltään Walt, tervehti heitä leveä hymy kasvoillaan.

"Moikka, kaverit! Tervetuloa Pete's Priden luokse. Se on vanha, mutta luotettava. Tuo hymy kasvoillanne on paras palkinto tälle vanhalle veijarille", Walt sanoi nauraen.

Chester kiitti häntä ja kertoi lyhyesti jo kokemastaan matkasta, mitä hän etsi ja siitä, että haltiatar oli luvannut täyttää hänen toiveensa. Walt nyökkäsi ymmärtäväisesti ja sanoi: "Tiedätkös, nuori ystävä, tämä näyttely on paikka, jossa on kaikkea tarvittavaa ja jossa ystävyydet solmitaan ja unohtumattomia hetkiä jaetaan. Kukapa tietää, ehkäpä löydät sen, mitä etsit juuri täältä tai ainakin joku voisi sinua auttaa."

Jenkkiautonäyttelyn tarjoama maisema oli häikäisevä. Kromi kimalteli auringonpaisteessa, maalit hohtivat kirkkaina ja V8-moottorien murina täytti ilman. Chesterin sisimmässä heräsi ilon tunne, kun hän näki samanhenkisiä autoja ympärillään. Se oli kuin olisi löytänyt kadonneen perheensä – autoja, jotka olivat käyneet läpi samat haasteet ja jakaneet saman intohimon.

Chester kierteli ympäriinsä, tutkien jokaista autoa kuin taideteosta. Hän ihasteli huolellisesti entisöityjä vanhoja autoja ja innostui uusista malleista, joissa oli modernin tekniikan ja klassisen tyylin yhdistelmä. Hän tunsi olevansa osa jotain suurempaa, yhteisöä, jossa jokainen auto oli arvokas ja ainutlaatuinen.

Hämmästyneenä Chester huomasi, miten kaikki autot olivat kuin tarinoita itsestään. Jokaisella niistä oli menneisyytensä ja tulevaisuutensa, ja Chesterista tuntui, että hän oli löytänyt paikkansa tästä monipuolisesta ja värikkäästä autoseurasta. Hän kuvitteli itsensä jossakin päivänä seisomassa ylpeänä rivissä muiden autojen kanssa, jakamassa omat tarinansa ja kokemuksensa.

Chesterin sydän täyttyi ilolla, ja hän tajusi, että tämä oli vasta alkua hänen matkalleen Jenkkiautonäyttelyn lumoavaan maailmaan. Hän oli valmis antamaan itselleen mahdollisuuden loistaa, aivan kuten nuo upeat autot ympärillään. Tämä oli ensimmäinen askel kohti uutta, ystävyyden täyteistä luvattua seikkailua, ja Chesterin moottori surisi innoissaan tulevista päivistä.

Illan pimetessä kylän väki kokoontui suureen After Party juhlaan. Musiikki soi, valot välkkyivät, ja kaikki autot loistivat erilaisissa väreissä. Chester huomasi erään erikoisen auton kulkevan kohti heitä. Se oli suuri ja värikäs, ja sen kyljessä luki "Toon Town Express." Auton katolla istui joukko iloisia hahmoja, jotka näyttivät tutuilta.

"Kuka olisi uskonut, että täältä löytyy toisenlainen matkaa tekevä porukka!" huudahti Chester iloisesti.

Auton ikkuna avautui, ja sieltä kurkisti Matti Hiiri itse, kädessään iso naurava juustonpala.

"Hei ystävät! Kuulin, että etsitte jotain, ja ajattelin, että voisimme auttaa! Mikä seikkailu olisikaan ilman hieman haasteita ja kenties ratkaisuja? Heti huomenna aamulla me kaikki yhdessä etsimme kadonneen osasi, Matti hiiri sanoi leveä hymy kasvoillaan. "

Chester ja Jake liittyivät iloisesti Toon Town Expressin seuraan, ja yhdessä he jatkoivat iltaansa hauskaa pitäen. Jenkkiautonäyttelystä jäi heille muistoksi uusia ystäviä, naurua ja tietenkin Pete's Priden iloinen silmänisku, joka oli kuin taikuutta täynnä. Chester jäi jännittyneenä odottamaan, josko huomenna löytyisi se puuttuva osa, joka herättäisi taikavoiman henkiin ja hän saisi entisen loistonsa takaisin. Miten hän voisi edes nukkua, niin paljon hän odotti huomista päivää, joka tulisi olemaan täynnä taikaa ja säihkettä ja ilon ja onnellisuuden tunnetta. 

Satu jatkuu huomenna

Chesterin Lumoava Autoseikkailu

Joulusatu osa 4/4

Yö vaihtui päiväksi ja aurinko valaisi taivaan, kun Chester, Jake ja uudet ystävät Toon Town Expressistä jatkoivat matkaansa. Alkoi hiljalleen sataa lunta, joka muuttui yhä sakeammaksi ja matkateko alkoi hidastua. Keskellä lumipeitteistä maisemaa he törmäsivät töissä olevaan lumiauraan, jonka kuljettaja oli vaha piippua polttava tonttu nimeltä Taavi. Mukana oli myös Taavin poika Kikatus Kääpiö. Taavi ja Kikatus olivat lähteneet matkaan tehdäkseen Joulupukille ja pukin reelle valmiiksi aurattua tietä, sillä tänään olisi se suuri päivä, kun pukki olisi liikkeellä lahjojensa kanssa.

Taavi huomasi Chesterin ja joukon mietteliäinä tien poskessa ja pysäytti lumiauransa. "Hei, ystävät! Näyttää siltä, että olette eksyneet. Voinko auttaa?" kysyi Taavi hymyillen.

Chester kertoi heidän etsivän jotakin tärkeää, mutta eivät tienneet, mistä aloittaa.

"No, minulla voi olla vinkki", sanoi Taavi ja osoitti vanhalta kartalta Tonttulandia kylää, jossa olisi Joulupukin petteritontun talli. "Kuulemma tuolla tallissa on piilotettuna jotain, mikä voi muuttaa kaiken. Ehkäpä se, mitä etsitte, löytyy juuri sieltä. Annan teille kartan, jota seuraamalla saavutte perille, mutta pitäkää kiirettä, Taavi sanoi. Kaupunkiin johtaa salainen polku, jonka varrella on loistavat lumikiteet ja jääkukat, siitä tiedätte, että olette pian perillä. "

Chesterin sydän sykki toivosta. Hän oli kuullut Tonttulandiasta. Sielä tontut tekevät lahjojaan, laulavat ja tanssivat kaduilla, ja rakennukset ovat koristeltuja suurilla punaisilla ruseteilla. Kylän keskustassa on suuri joulupuu, jonka ympärillä kaikki asukkaat kokoontuvat joululauluja laulamaan. Tonttulandia on paikka, missä jouluhenki elää ympäri vuoden. Tonttulandia on piilotettu suuren metsän siimekseen, jonka kujilla kulkee taikuri, joka loihtii lumisia maisemia ja tähtisadetta. Joulupukin linna kohoaa kaupungin keskustassa, ja sen torneista näkee koko kaupungin valaistuna kuin tähtitaivas.

Ja niin joukko lähti innostuneena jatkamaan matkaansa kohti tonttujen tallia. He kulkivat lumikinosten ja jäisten puiden lomassa.

Lopulta he saapuivat Tonttulahdiaan, jossa heitä vastassa oli itse Tonttulandian pormestari, hyväsydäminen ja iloinen tonttu nimeltä Pippuri Puuhakas. Pippuri oli saapunut heitä vastaan omalla lumella kulkevalla kelkallaan. Pippuri oli pieni, mutta hänen silmissään oli suuri kipinä ja innostus. Hän oli kaikkien tonttujen arvostama johtaja, ja hänen tehtävänään oli varmistaa, että Tonttulandian jouluvalmistelut sujuivat suunnitellusti. 

Pippuri Puuhakas oli pukeutunut värikkääseen punaiseen juhla-asuun, joka heijasti hänen iloista persoonallisuuttaan. Hänen päähänsä oli aseteltu punainen hattu, joka heilui joka kerta, kun hän naurahti tai nyökkäsi iloisesti. Hän oli ottanut mukaansa Rekku Vekkeli -koiransa. He astelivat lähemmäs joukkoa leveä hymy kasvoillaan.

"Tervetuloa Tonttulandiaan, arvoisat vieraat!" huudahti Pippuri Puuhakas riemusta puhkuen. "Kuulin, että olette etsimässä jotain erityistä. Rekku Vekkeli haukahti innostuneena ja saapui nuuskuttelemaan uusia tulokkaita.

Chester kertoi, mitä he olivat matkallaan etsimässä, ja Pippuri Puuhakas nyökkäsi ymmärtäväisesti. Hän vei joukon talliin, missä vanhan reen aisakellot kertoivat tarinaa menneistä jouluista. Keskellä tallia oli vanha, hohtava arkku, jonka sisällä oli auton avain. Se oli lumottu, aivan kuin Chesterin Jingletä saama virtalukko.

"Joskus onnea on astua oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja löytää apua odottamattomasta paikasta. Toivottavasti tämä avain avaa teille joulun taian ja palauttaa Chesterin takaisin entiseen loistoonsa," hän sanoi.

Chester kiitti Taavia lämpimästi, ja joukko lähti takaisin Chesterin kotitallille mukanaan löytämänsä avain.

Palattuaan tallille Chester ja Jake kohtasivat Jinglen, joka odotti heitä hymy kasvoillaan. Nyt vain täytyisi asentaa uusi virtalukko ja kokeilla avainta lukkoon, toteutuisiko taika.

Chester asensi uuden virtalukon 1957 Chevrolettiin ja pyysi Peteä kääntämään uutta avainta. Yhtäkkiä moottoriin alkoi valua uutta öljyä ja V8 moottori käynnistyi voimalla. Autossa alkoi satumainen muutos. Vanha, puhki ruostunut pinta sai uutta peltiä ja patinoitunut maalipinta alkoi loistaa uudella tavalla. Se ei ollut enää samea ja kulunut, vaan päinvastoin, se hohti kiiltävänä ja punaisena kuin jouluomenan kuori.

Kromiosat autossa alkoivat saada uutta elämää. Ne, jotka olivat ennen ruosteen syömät, kiilsivät nyt kuin kallisarvoiset jalokivet. Valot syttyivät kirkkaammin kuin koskaan ennen. Penkin päälliset, jotka olivat olleet rikki ja kuluneet, muuttuivat kuin taikaiskusta maailman upeimmaksi verhoiluksi. Auton sisätilat täyttyivät huumaavasta uuden auton tuoksusta, ja Chester ja Pete vaihtoivat katseita hämmästyneinä. Heidän vanha 1957 Chevrolet, oli nyt kuin aikakone, joka oli palautunut nuoruuden loistoon ja kauneuteen.

Chesterin kasvoilla levisi suurin hymy ikinä ja Pete taputti ystävällisesti auton kojelautaa. "Tästä tuli upea menopeli!" huudahti Pete iloisena. Jinglen iloinen nauru kaikui tallissa, kun hän katseli, kuinka hänen ystävänsä loisti uudessa loistossaan. "Joulutaika on voimakas, kun sydän on oikealla asenteella," hän sanoi.

Ja niin Chester palautui entiseen loistoonsa ja hänen sydämensä täyttyi onnella ja rakkaudella sillä hän tiesi, että seuraava seikkailu tulisikin olemaan uudessa ulkoasussa ja häntä tultaisiin katsomaan hämmästyneenä ja ihastuneena kuten aikaisemminkin ja nyt hänellä olisikin paljon kerrottavaa seikkailuistaan. Ja hän päätti, että matkat tehdään yhdessä omistajanlapsenlapsi, pikkupoika Janen kanssa.

Nyt olisikin aika rauhoittua ja nauttia hyvästä ruuasta ja rakkaista ympärillä. Olisihan nyt jouluaatto, se juhlista jaloin ja satumaisin.

Sen pituinen se. Hyvää Joulua. 

Chester - Chevrolet -57

Joulusadun kuvat ovat tehty Ai-tekniikalla.